Maailma‎ > ‎

Tiede ja lait

Erthairin tiede


Erthairissa tällä hetkellä yleisesti käytetyin voimanlähde on höyryvoima, sekä yksityisessä että teollisessa käytössä. Sähköä Erthairissa ei ole keksitty käyttökelpoisessa muodossa.

Vuonna 1602 ensimmäinen rautatie rakennettiin Wulffgartissa. Sen jälkeen junat ovat olleet tärkein kulkuväline maateitse. Sekä purje- että höyrylaivoja käytetään vesiteitse kulkemiseen. 1700-luvun alusta lähtien on kehitelty myös yksityiskäyttöön sopivia höyrykärryjä ja häkäpönttökärryjä, mutta vasta viime aikoina niistä on saatu sen verran edullisia malleja että niiden käyttö on yleistynyt. Samalla tieverkostoa on alettu rakentaa ja vahvistaa. Normaaleja hevoskärryjä käytetään edelleen, ja Victorassa ne ovat suunnilleen yhtä yleisiä höyrykärryjen kanssa.

1700-luvun alkupuolella ensimmäiset ilmalaivat kehiteltiin sotakäyttöön. Vety todettiin nopeasti vaaralliseksi kaasuksi ilmalaivateknologiassa ja heliumin kalleuden ja vaikean saatavuuden vuoksi ilmalaivateknologia pyristeli pitkään paikallaan. de Weissagerit kehittelivät sitten edelleen salaisen tekniikan tuottaa heliumia verrattain halvasti ja nykyisin ilmalaivojen merkitys kulkuvälineinä myös siviiliyleisölle on korostunut.

Kellopeliteknologia on hyvin yleisesti käytettyä ympäri Erthairia. Etenkin Crimsonissa kellopeliteknologia on hyvin pitkälle kehittynyttä ja siellä höyryteknologiaa ei käytetä lähes ollenkaan. Kellopeliteknologia muuallakin on hienostunutta ja sillä pystyy tekemään hyvin monenlaisia koneita ja mekanismeja. Yksinkertaiset kellopelimekanismit, kuten taskukellot, ovat hyvin yleisiä. Korkealle kehittynyt kellopeliteknologia on myös mahdollistanut automatonien, ihmisten kaltaisten hyvin itsenäisesti toimivien koneiden, kehittämisen. 1660-luvulla Victorassa esiteltiin ensimmäinen toimiva kokovartaloautomatoni ja sen jälkeen automatonien käyttö mitä moninaisimmissa tehtävissä on vain yleistynyt. Automatoneja on hyvin montaa tyyppiä, ja nykyisin niitä saa myös ihmisihoa läheisesti muistuttavalla kumipäällysteellä joka on mahdollista havaita muuksi kuin ihoksi vain tarkalla tutkimisella läheltä.

80-vuotinen sota on innoittanut maita laajamittaiseen tutkimukseen siitä, miten korvata ihmisten tuhoutuneita raajoja ja vakavia vammoja voidaan paikata. Tämän tutkimuksen pohjalta on kehittynyt erinäköisiä augmentteja. Ensimmäiset raaja-augmentit olivat suuria, kömpelöitä ja raskaita mutta nykyiset siroimmat ja kätevimmät raaja-augmentit ovat ensisilmäykseltä mahdottomia erottaa normaaleista raajoista. Silmä- ja kuuloaugmenttien suhteen tutkimus on myös pitkällä ja näitä näkee nykyisin katukuvassa etenkin sotaveteraaneilla. Sisäelinaugmentit ovat tällä hetkellä tutkimuksen alaisena, mutta ilmeisesti joitakin kokeellisia kappaleita on jo asennettu.

Yliopisto-opiskelu


Kingsworthin yliopisto on yksi Victoran arvostetuimmista yliopistoista. Se on toiseksi isoin yliopisto Victorassa heti yliopistokaupunkinakin tunnetun Albertshillin yliopiston jälkeen.

Kingsworthin yliopiston kampus kattaa merkittävän suuren alueen kaupungissa. Kampuksen keskuksena aukion laidalla toimii yliopiston hallintorakennus, jonka vieressä sijaitsee yliopiston kirjasto. Lisäksi kampuksen alueella on useita eri tiedekuntien rakennuksia sekä yliopiston tieteellinen puutarha kasvihuoneineen ja kampuksen laitamilla on yliopiston opiskelijoiden ja oppilaiden huoneistoille varattuja 3-4 kerroksisia kerrostaloja.

Kingsworthin yliopiston rehtorina ja tieteiden professorina toimii lääketieteen ja biologian professori Garrick Garibaldi. Hän on 65-vuotias lyhyt, kaljuuntuva ja hieman eksentrinen mies. Hänet on ritaroitu nuorella iällä lääketieteellisten tutkimussaavutustensa ansiosta. Valtiotieteden professuuri yliopistolla kuuluu juhlissakin paikalla olevalle professori Daniel Williamsille, joka on ritaroitu saavutuksistaan valtiotieteiden tutkimuksessa ja opetuksessa.

Kingsworthin yliopistossa opetettavia oppiaineita: Tieteet, joka kattaa matematiikan, fysiikan, alkemian, biologian ja eri teknologian alojen opinnot. Lääketiede on tieteistä erillinen oppiaine, joka kattaa anatomian, lääketieteen ja kirurgian opinnot sekä soveltavaa biologiaa, fysiikkaa ja alkemiaa. Valtiotieteiden oppiaineeseen kuuluu maailman ja valtioiden historiaa, lakioppi sekä poliittiset opinnot. Historia ja antropologia muodostavat oman oppiaineensa. Näiden lisäksi on vielä sosiologian oppiaine, joka on oppiaineista selkeästi nuorin. Tieteiden oppiainetta opiskelee selvä enemmistö opiskelijoista.

Yliopisto-opinnot ovat kalliita ja yleisesti ottaen mahdollisia lähinnä yläluokan perheistä tuleville nuorille. Useimpien aatelisperheiden pojat opiskelevat ainakin pari vuotta yleissivistäviä opintoja yliopistossa jo perinteen vuoksi. Aiemmin merkittävä osa miehistä teki akateemistasoiset opintonsa armeijassa upseerikoulutuksessa, mutta nykyisin sodan päätyttyä yhä useammat myös miehistä hakeutuvat yliopistoon. Kruunu ei merkittävästi tue yliopistoa rahallisesti, vaan yliopisto pärjää opiskelijoiden maksamien lukukausimaksujen sekä lahjoitusten varassa. Tämän vuoksi opiskelu on yksityishenkilölle kallista ja tästä johtuen useimmat sekä opiskelijoista että opettajista yliopistossa ovat yläluokkaa.

Opiskelujen aloittamisiälle tai opiskelijoiden iälle ei ole mitään rajoitteita. Yliopistoon päästäkseen on pitänyt suorittaa kouluopinnot ja ainakin kaksi vuotta yleissivistäviä lisäopintoja esimerkiksi sisäoppilaitoksessa. Yliopisto-opinnoilla ei ole mitään tiettyä kestoa, vaan eri opiskelijoiden opiskelumäärät eri aineissa voivat vaihdella hyvin paljon saman tiedekunnankin sisällä. Tämän vuoksi opiskelijoita on myös hyvin eri ikäisiä. Nuorimmat yliopisto-opiskelijat ovat yleensä n. 16-vuotiaita, kun taas vanhimmat opiskelijoistakin ovat harmaapartaisia patuja. Naisia yliopistossa näkee edelleen vähän, vaikkakin viime vuosina naisopiskelijoiden määrä on pikkuhiljaa lisääntynyt. Yksittäisiä naispuolisia tohtoreita on jo valmistunut yliopistoista ja Albertshillin yliopistossa on jopa yksi naispuolinen professorikin.

Lahjakkaimmille vähävaraisille opiskelijoille jaetaan kouluissa ja sisäoppilaitoksissa stipendejä. Näitä annetaan yleensä vain muutama vuodessa, eikä siis läheskään joka koululla ole edes mahdollisuutta antaa stipendiä. Stipendit on yleensä rahoitettu yliopistojen hyväntekijöiden varoilla ja ne kattavat varsinaiset suorat opiskelukustannukset kuten lukukausimaksut. Köyhimmille opiskelijoille usein kuitenkin liian kalliiksi tulee jo suuressa yliopistokaupungissa asumisesta kertyvät kustannukset, joten moni vaatimattomammasta syntyperästä lähtöisin oleva joutuu lopettamaan opiskelut kesken tai tekemään runsaasti töitä opintojen ohella.

Yksi yliopistojen tärkeimmistä tarkoituksista on tutkimustyö. Yliopisto-opinnot tähtäävät lopulta tutkimukseen mukaan pääsemiseen ja uusien tieteellisten ja teknologisten löytöjen ja oivallusten tekemiseen. Opiskeluissa yliopistossa voi saavuttaa kandidaatin ja maisterin arvon. Kandin arvon saa läpäistyään oman opiskelualansa tentin, ja silloin pääsee aktiivisesti mukaan tutkimusryhmiin. Maisterin arvon saa kun pystyy osoittamaan tuloksia tutkimuksesta, jossa on ollut aktiivisesti mukana. Useimmat opettajat yliopistolla ovat maistereita. Tohtorin arvo vaatii laajaa tutkimustyötä omalla alalla ja vain tohtorin arvon omaavat voivat ottaa professuureja vastaan.

Laki


Victoran lait


Victorassa on feodaalinen järjestelmä. Lain säätäminen ja rikoksista tuomitseminen menee myös sen mukaisesti. Kuningas on suurin auktoriteetti, jonka päätösvalta sekä lain säätämisessä että tuomitsemisessa ylittää kaikkien muiden päätösvallan.

Parlamentissä Aatelisten Huone (House of Nobles) toimii kuninkaan alaisuudessa ja sinne edustus äänestetään aatelisten joukosta. Jokaisella aatelismiehellä on yksi ääni tässä äänestyksessä joka toteutetaan viiden vuoden välein. Aatelisten Huone valmistelee ja esittää uudet lakiesitykset kuninkaalle, ja uuden lakiesityksen tulee saada vähintään puolet äänistä jotta se esiteltäisiin.

Kuningaskunta on jaettu neljään herttuakuntaan, joita hallitsee herttua. Herttuakunnat on jaettu feodaalisten perinteiden mukaisesti lääneihin, joita hallitsevat jaarlit. Läänit on jaettu paronikuntiin, joita hallitsevat paronit. Paronit valitsevat omat sheriffinsä paronikuntiin. Alin porras lainvalvonnassa on seriffien johtamat poliisivoimat / vartiosto. He ovat käytännön lainvalvojia, joilla on oikeus tuomita paikan päällä sakkorangaistuksiin. Isommat rikokset ja merkittävämmät tuomiot menevät aina seriffin tuomittaviksi. Jos tuomittu on tyytymätön, voi hän aina valittaa yhtä ylemmälle taholle. Konstaapelin kirjoittamasta sakosta voi valittaa paronikunnan sheriffille, sheriffin päätöksestä voi valittaa läänin jaarlille ja jaarlin päätöksistä voi valitaa herttualle.

Ylin tuomitseva elin on hovioikeus (The Royal Court). Siellä tuomarina toimii itse kuningas. Kaikki aatelisten tuomiot tehdään hovioikeuden päätöksellä.

Victorassa tyypillisiä tuomioita eri rikoksista ovat jalkapuut, sakot, työleirit, vankeus ja kuolemantuomio. Sakot ovat useimmiten ensisijainen rangaistus, ja niiden suuruus riippuu ainoastaan tehdystä rikoksesta eikä rikollisen varallisuudesta. Sakoista kertyy korkoa, ja jos tiettyyn aikaan mennessä sakkoja ei pysty maksamaan, niin tuomio muuttuu yleensä työleiriksi tai kuolemantuomioksi. Vankeustuomio on harvinainen, koska vankiloiden ylläpitäminen on kallista, ja vankiloita käytetään enemmän tutkintavankeuden aikana.

Varkaudesta tyypillinen tuomio on sakot. Sakkojen suuruus riippuu varastetun asian arvosta sekä rikoksen röyhkeydestä ja mahdollisista lisävahingoista joita on aiheutettu. Pienistä taskuvarkauksista saattaa selvitä jalkapuutuomiolla.

Julkisesta tappelusta (esimerkiksi Victoran kaduilla järjestettävät laittomat nyrkkitappelut) tyypillinen tuomio tappelijoille on jalkapuut ja mahdolliselle järjestäjälle sakot.

Taposta tai murhasta tuomio on tyypillisesti työleiri, vankeus tai kuolemantuomio riippuen sekä tehdyn tapon tai murhan vakavuudesta, kuinka arvokas henkilö on tapettu ja mikä on tappajan oma sosiaalinen asema.

Tyypillisesti aateliset ja muut korkea-arvoiset henkilöt tuomitaan herkemmin korkeisiin sakkoihin tai vankeuteen, kun taas köyhillä joilla ei ole varaa maksaa sakkoja tuomio usein päätyy lopulta työleiriin tai kuolemantuomioon.

Jokaisen läänin Henkilövirasto myöntää Victoran kansalaisille henkilöpaperit - verokirjan. Verokirja toimii henkilöllisyystodistuksena, passina, verokirjana ja aseenkantolupana. Yksi merkittävistä esteistä alaluokan työllistymiselle on se, että heillä ei ole varaa kokonaisen punnan maksavaan verokirjaan. Valtio verottaa kaikilta työntekijöiltä kymmenyksen ja Wyrodilainen kirkko toisen kymmenyksen. Nämä summat työläisen tulee itse maksaa tai hän joutuu ongelmiin, kun verokirjaa tarkastelee joku viranomainen seuraavan kerran.


Erthairin lait (otteita laeista ympäri Erthairia)


Oopiumi on tullut muotiin Victorassa ja se on suosittua nykyisissä yläluokan juhlissa. Sitä kuljetetaan lähinnä Crimsonista, ja sen myyminen, ostaminen ja käyttäminen on laillista Victorassa. Oopiumin vienti Crimsonista taas on laitonta.
Alkoholin käyttäminen on yleisesti ottaen kaikkialla laillista myös yksityishenkilöille. Alkoholin maahantuominen ja myyminen eteenpäin Victorassa on muodostunut tiettyjen sukujen valvomaksi ja luvanvaraiseksi. Victorassa tislaaminen on luvanvaraista. Free Islandsilla alkoholin käyttäminen, tislaaminen ja maahan tai maasta kuljettaminen on kaikille laillista. Kheimanissa ja Crimsonissa alkoholin käyttäminen ja tislaaminen on kaikille laillista. Kheimanissa alkoholin myyntiä sekä maahantuontia ja vientiä valvoo kirkko.